metsässä

Hiilinielu ja ilmastonmuutos: Metsänomistajan mahdollisuudet

1. Johdanto: Miksi metsänomistajan kannattaa kiinnostua hiilinieluista?

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja metsillä on keskeinen rooli sen hillitsemisessä. Suomessa metsät toimivat merkittävinä hiilinieluina, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Metsänomistajalle tämä tarkoittaa paitsi vastuuta myös mahdollisuuksia. Kestävä metsänhoito voi parantaa metsän kasvua, lisätä hiilensidontaa ja jopa tuoda taloudellisia hyötyjä erilaisten tukien ja kompensaatiomarkkinoiden kautta.

Tulevaisuudessa kun hiilinielujen vuokrauksesta aletaan puhua enemmän ja systeemiä kehittämään, voi olla mahdollisuus että yksittäinen metsänomistaja voi vuokrata metsäänsä hiilinieluna yritykselle tai valtiolle.

Kasvava metsä on hiilinielu, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä? Kun metsä on hyvässä kasvussa se imee itseensä enemmän hiilidioksidia yhteyttämisessä. Kovassa kasvussa oleva metsä on siis oiva hiilinielu, ja tämä on metsänomistajalle olennainen, koska hyvin tehdyt metsänhoidon toimenpiteet, mitä kävimme läpi ensimmäisessä ja toisessa artikkelissa, luovat sinne metsään lisää kasvua kun puilla on tilaa kasvaa.

Hyvässä kasvussa oleva metsä imee tehokkaammin hiilidioksidia, eli metsää hoitamalla ja myös lannoittamalla metsänomistaja tekee jo aktiivisia toimia edistääkseen hyvien hiilinielujen syntymistä.

2. Mitä hiilinielu tarkoittaa ja miten se toimii?

Hiilinielu on ekosysteemi, joka sitoo enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaa. Metsät toimivat hiilinieluina puiden yhteyttämisen kautta, jolloin ne sitovat ilmakehän hiiltä ja varastoivat sen biomassaansa. Hiilen sitominen riippuu metsän kasvuvaiheesta: nuoret metsät kasvavat nopeasti ja sitovat paljon hiiltä, kun taas vanhat metsät varastoivat hiiltä pitkiin aikoihin. Hakkuut, metsurin toimet ja maankäytön muutokset vaikuttavat metsien hiilitaseeseen merkittävästi.

3. Metsänhoidon vaikutus hiilinieluun

Metsänhoidolla voidaan joko lisätä tai vähentää metsän hiilensidontaa. Esimerkiksi jatkuvapeitteinen metsänhoito voi säilyttää metsän hiilivaraston, kun taas avohakkuut vapauttavat hiiltä ilmakehään. Harvennukset voivat kuitenkin edistää jäljelle jäävien puiden kasvua ja siten lisätä hiilinielua pitkällä aikavälillä.

Avohakkuussa kun maaperään jätetään kannot ja latvusmassa, ei metsästä poistu kaikki ravinteet, ja siellä on tarpeeksi ravinteita luomaan kasvua ja taimille ynnä aluskasvillisuudelle se ravinne merkitsee laadukasta kasvua, enemmän aluskasvillisuutta, ja maaperän ravinne tasapainoa. On tärkeää että säästöpuita jätetään ja riistatiheiköitä, se kasvattaa metsän monimuotoisuutta, ja jättää joitain hiilinieluja.

Sertifikaatit vaativat tietyn määrän isoja ja vanhoja puita, mutta ongelma on siinä, että vanhat puut eivät juurikaan enää kasva, joten ne eivät ole hyvä hiilinielu, jos aukolle jätettäisiin kaksi tai kolme vanhaa puuta, ja 10 tai useampi eri ikäisiä nuoria puita, voisi silläkin olla vaikutusta avohakkuusta karanneen hiilidioksidin imemiseen. (omaa pohdintaa)

4. Miten metsänomistaja voi hyötyä hiilinieluista?

Metsänomistajille on tarjolla useita taloudellisia mahdollisuuksia hyödyntää metsänsä hiilinieluna. Hiilikompensaatiomarkkinat tarjoavat metsänomistajille mahdollisuuden myydä hiilensidontaa yrityksille, jotka haluavat hyvittää omia päästöjään. Hiilikompensaatioprojektit voivat edellyttää tiettyjä metsänhoitokäytäntöjä, kuten hakkuurajoituksia tai lisäkasvatusta.

tällä hetkellä systeemiä ei ainakaan kotimaassa ole kehitetty hiilinielujen vuokraamiselle, jos ja kun tällainen tulee, voisi se olla hyvä tulonlähde esim suometsän ja pienien palstojen omistajille, jotka eivät saa juurikaan tuottoa hakkuista.

5. Metsän suojelu ja hiilensidonta

Metsän suojelu on yksi tehokkaimmista keinoista varmistaa pitkäaikainen hiilensidonta. Suomessa METSO-ohjelma tarjoaa metsänomistajille taloudellisia korvauksia, jos he päättävät suojella metsänsä luontoarvojen säilyttämiseksi. Helmi-hanke puolestaan tukee monimuotoisuuden parantamista ja luonnonhoitoa. Jos metsä ei heti täytä METSO-ohjelman kriteereitä, voidaan hakea väliaikaista suojelua, jonka aikana metsän arvoa voidaan kasvattaa esimerkiksi ennallistamalla tai edistämällä luonnon monimuotoisuutta. Metsän suojelusta voi lukea lisää metsäkeskuksen sivuilta, ja edellisestä artikkelistamme. METSO-ohjelma | Metsäkeskus

Metso ohjelmaan pääsyyn pitää metsän olla joko: Luonnontilaisen kaltainen, vanha(yli 100 vuotta), siellä pitää olla tarpeeksi lahopuuta, tai metsälain kymppipykälä kohteita. METSO:ssa on 1.,2. ja 3. luokka.

6. Käytännön toimet: Miten metsänomistaja voi parantaa metsänsä hiilensidontaa?

Metsänomistaja voi lisätä metsänsä hiilensidontaa monilla keinoilla:

• Oikea-aikaiset hakkuut ja uudistaminen varmistavat, että puusto jatkaa kasvuaan.
• Sekametsät kestävät paremmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sitovat hiiltä tehokkaammin.
• Maaperän kunnon ylläpito on tärkeää, sillä eloperäinen maa-aines on merkittävä hiilivarasto.
• Metsänhoidon tukimuodot voivat auttaa metsänomistajaa toteuttamaan kestävää metsänhoitoa ilman taloudellista riskiä.
• Taimikon istutus oikea aikaisesti
• Lannoittaminen
• Säästöpuiden jättäminen metsään

7. Metsien rooli Suomen ja EU:n ilmastotavoitteissa

Suomi on sitoutunut hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä, ja metsät ovat tässä tavoitteessa keskeisiä. Metsänomistajilla on merkittävä rooli, sillä EU:n hiilinielutavoitteet vaikuttavat suoraan kansallisiin linjauksiin. Tulevaisuudessa voi olla odotettavissa uusia tukimuotoja ja kannustimia, jotka auttavat metsänomistajia säilyttämään ja lisäämään hiilinielujaan.

8. Lopetus: Metsänomistajan rooli kestävän tulevaisuuden rakentajana

Metsänomistajalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilinielujen säilyttämisessä. Kestävä metsänhoito ei ainoastaan hyödytä ilmastoa, vaan se voi myös tarjota taloudellisia etuja ja parantaa metsien hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Jokainen metsänomistaja voi omilla päätöksillään vaikuttaa siihen, kuinka suuri rooli suomalaisilla metsillä on ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Koska aihe on erittäin poliittinen ja laaja, metsässä ei tässä artikkelissa käsittele asiaa tämän yksityiskohtaisemmin. Lisää tietoa aiheesta saa Luken ja metsäkeskuksen sivuilta. “Teksti on tuotettu Chat Gpt:n avulla, teksti on metsäalalla olevan kirjoittamaa, ja lähteinä on käytetty metsäkeskuksen, Luken sivuja, ja Metso ohjelmasta kertovia artikkeleita.”